Näyttötutkintotoiminnan
laatua pidetään yllä lakien ja asetusten sekä OPH:n johdolla
tutkintotoimikuntien ja laadunhallintasuositusten perusteella. Keskeinen
merkitys on kuitenkin koulutuksenjärjestäjien saama palaute asiakkailta eri
muodoissaan unohtamatta omaa itsearviointia ja alati kehitettäviä
toimintaprosesseja.
Laki ammatillisesta aikuiskoulutuksesta
631/1998 velvoittaa, että koulutuksen järjestäjän tulee arvioida antamaansa
koulutusta ja sen vaikuttavuutta sekä osallistua ulkopuoliseen toiminnan
arvioitiin. Lisäksi lain mukaan koulutuksen järjestäjällä tulee olla yleiset edellytykset
järjestää koulutusta ja näyttötutkintoja. Laki edellyttää edelleenkin, että
näyttötoiminnan järjestämisestä ja valvonnasta vastaavat opetushallituksen
yhteydessä toimivat tutkintotoimikunnat. Laissa on pykälät myöskin
opiskelijoiden oikeuksia ja velvollisuuksia koskien, joiden sisällöllä
vaikutetaan laatuun.
Laki opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta
1705/2009 sisältää myöskin laatuun vaikuttavia pykäliä. Tietojen tuottaminen ja
niiden tarkistus, perusteettoman edun palauttaminen sekä tuloksellisuusrahoitus
on otettu em. lakiin joiden tarkoituksena on pitää huolta toiminnan laadusta.
Laki viranomaisen toiminnan julkisuudesta
(621/1999), henkilötietolaki (523/1999) ja arkistolaki (831/1994) puolestaan
velvoittavat viranomaisen noudattamaan hyvää tiedonhallintatapaa ja
huolehtimaan siitä, että niiden palveluksessa olevilla on tarvittava tieto
käsiteltävien asiakirjojen julkisuudesta ja tietojen antamisessa ja
käsittelyssä noudatettavista menettelyistä sekä arkistoinnista.
Asetus ammatillisesta aikuiskoulutuksesta 812/
1998 velvoittaa tutkintotoimikuntia seuraamaan näyttötutkintojärjestelmän
toimivuutta ja tarvittaessa tekemään järjestelmän kehittämistä koskevia
aloitteita. Lisäksi henkilökohtaistamismääräyksessä (OPH 43/001/2006)
henkilökohtaistamisen toteutumista on arvioitava tutkinnon suorittamisen ja
tarvittavan ammattitaidon hankkimisen edetessä osapuolten keskenään sopimalla
tavalla.
Tutkintotoimikunnalla on laadunvarmistamisen toteuttamiseksi
seuraavia toimenpiteitä käytettävänään: vierailukäynnit, suullinen kuuleminen,
asiakirjojen pyytäminen nähtäväksi sekä arvioinnin oikaisupyyntöjen käsittely.
Tutkintotoimikunnat voivat seurata laatua Aipal –palautejärjestelmän kautta,
oph:n tekemien selvitysten perusteella sekä arvioijien hyväksymisen kautta.
Tutkintotoimikuntien velvollisuus on puuttua heti havaittuihin epäkohtiin.
AIPAL
on internetin kautta käytettävä palautejärjestelmä, jolla kootaan tutkinnon
suorittajien mielipiteitä näyttötutkintoon hakeutumisesta, tutkinnon
suorittamisesta sekä tarvittavan ammattitaidon hankkimisesta. Palautetta
käytetään näyttötutkintojärjestelmän toimivuuden seurannassa ja kehittämisessä.
Palaute annetaan anonyyminä ja se raportoituu koulutuksen/näyttötutkinnon
järjestäjille, tutkintotoimikunnille, Opetushallitukselle sekä opetus- ja
kulttuuriministeriölle. Seurantaa tehdään Aipalin lisäksi myös Opal -palautejärjestelmällä.
Näyttötutkintojärjestelmä
kuuluu osana ammatillisen koulutuksen laadunhallintasuositukseen, joka perustuu
EU:n ammatillisen koulutuksen Kööpenhamina –prosessin yhteydessä vuonna 2004
kehitettyyn yleiseurooppalaiseen viitekehykseen, CQAF ( Common Quality
Assurance Framework)
Suositus perustuu
jatkuvan kehittämisen periaatteelle kohti erinomaisuutta. Suosituksessa on
neljä vaihetta: Suunnittelu- toteutus- arviointi ja parantaminen. Tämä ns.
kehämalli tai Demingin laatuympyrä havainnollistaa hyvin kehittämisen jatkuvana
syklinä. EFQM -laadunhallintajärjestelmän peruselementtejä tarkastellaan
seuraavilla alueilla: Johtajuus, strategia, henkilöstö, kumppanuudet ja
resurssit, prosessit,tuotteet ja palvelut ja keskeiset suorituskykytulokset eri
asiakasryhmien osalta.
Laadunhallinan välineinä
toimivat myös opetushallituksen laatupalkintokilpailut vuosittain,
erilaiset vertaisarvioinnit sekä laatuverkostot eri koulutuksen järjestäjien
välillä.
Kaikki edellä mainitut
lakiin, asetukseen tai OPH:n määräyksiin perustuvat velvoitteet koskevat
kaikkia näyttötutkintotoiminnan järjestäjäosapuolia. Laki on kaikille sama
mutta käytännössä eroja kuitenkin löytyy. Erityisesti opiskelijan
henkilökohtainen huomioiminen, ohjaus ja tuki ovat seikkoja joissa on eroja
koulutuksen järjestäjien välillä osin myös resurssien eroista johtuen.
Opiskelijan kannalta keskeisiä tyytyväisyyteen vaikuttavia tekijöitä ovat esim.
taloudellisista tukimuodoista kertominen, opiskeluvaikeuksien selvittäminen,
tutkintotilaisuuden suunnittelu yhdessä opiskelijan kanssa, ohjaus
työssäoppimisen aikana, henkilökohtaistamisprosessin käsittelytarkkuus ja
toistuvuus sekä yleensäkin tutkintotilaisuuden järjestäminen yhteistyössä
työpaikalla. Aikuisetkin kaipaavat tukea.
Ammatillisen koulutuksen
laadunhallintajärjestelmien itsearviointi on keskeinen osa laadun jatkuvaa
parantamista eri osa-alueilla. Jokaisella koulutuksenjärjestäjällä tulee olla
toimiva laatujärjestelmä osana toiminnanohjausta. Oppilaitoksen laatukulttuuri
on tärkeä osa-alue arjen toimintaa. Laatu ei voi olla mikään epämääräinen
yläkäsite vaan sen tulee olla jokaisen arjen toiminnan tavoite: ”tehdään ne
asiat hyvin, jotka meidän on joka tapauksessa tehtävä”. Laaditaan kuvaus siitä
mikä on meidän mielestämme hyvin suhteessa toiminnalle asetettuja tavoitteita.
Huomioidaan jokainen asiakas jokaisessa prosessin vaiheessa ja kirjataan ne
sellaiseen muotoon, että jokaisen on mahdollisuus onnistua. Johto valvoo
tavoitteiden toetutumista erilaisin palauttein ja korjaa suuntaa tarvittaessa.
Organisaation omat sisäiset itsearvioinnit ja auditoinnit sekä niiden
analysointi vastuuttaa jokaisen toimimaan tavoitteen ja prosessien mukaisesti.
Näin vastuu siirtyy jokaiselle organisaation tasolle ja samalla ulkoisen
ohjauksen tarve vähenee.
Muutokset 2018 reformin
myötä tulevat toivottavasti parantamaan näyttötutkintojen ja toisaalta koko
ammatillisen koulutuksen laatua. Niukkenevien resurssien ohjaamana
henkilökohtaistamisen rooli korostuu entisestään. Tavoitteena on tarjota
entistä työelämälähtöisempiä tutkintoja räätälöidysti niin opiskelijan
kuin työelämän tarpeiden mukaisesti. Tutkintojen laadusta vastaisivat alan
ammattilaiset ja hyvä tutkintotilaisuus arviointeineen on koulutuksen
järjestäjän keskeinen työn tavoite.
Miten laatu näkyy näyttötutkintojärjestelmässä?
Näyttötutkintojen laadun varmistaminen kiteytyy järjestelmän neljän
keskeisten periaatteen mukaan toteutettuna toimintana.
Ensinnäkin se ilmenee kolmikantaisuuden toteutumisena monella tasolla niin
että työelämän edustajat osallistuvat sekä järjestämissopimuksien ja –
suunnitelmien laadintaan että tutkintotilaisuuksissa arvioinnin
kolmikantaisuudessa (reformin myötä kaksikannassa tammikuussa 2018). Myös
näyttötutkintojen kehittäminen tehdään yhteistyössä kolmikantaisesti.
Toinen näyttötutkinnon keskeinen periaate on että tutkintojen suorittaminen
on aidosti riippumaton ammattitaidon hankkimistavasta. Laadun toteutumisen
varmistaa jos eri aloille kehitetään monipuolisia menetelmiä, joilla osaaminen
tunnistaminen helpottuu. Osaamista on aina verrattava tutkinnon perusteisiin ja
osaaminen tunnistettava niiden pohjalta.
Kolmas periaate on tutkintotilaisuudet (=näytöt tammikuu 2018) joissa
osoitetaan tutkinnon tai tutkinnon osien osaaminen. Laadukasta toiminta on kun
tutkintotilaisuudet rakennetaan työelämän prosesseihin niin että ne ovat
tutkinnon perusteiden mukaisia työtehtävä kokonaisuuksia. Niiden on laajasti
katettava tutkinnon tavoitteet jotta osaaminen saadaan riittävän monipuolisesti
osoitettua. Tutkintotilaisuuksien laadun varmistamisen kannalta on tärkeää
arvioijien perehdyttäminen, koska kaikkien siinä toimivien osapuolten
(Tutkinnon suorittaja, työnantaja-, työntekijä- ja opettaja-arvioija) on
tiedettävä tutkinnon ammattitaitovaatimukset ja arvioinnin on oltava
kriteeriperusteista.
Neljäntenä laadukas toiminta toteutuu dokumentoituna kolmivaiheisena
henkilökohtaistamisena. Hakeutumisvaiheen henkilökohtaistamisessa on aidosti
huomioitava tunnistettu osaaminen ja miten se näkyy tutkinnon suorittajan
polulla. Tutkinnon suorittamisen vaiheessa se toteutuu kun tutkinnon suorittaja
osallistuu tutkintotilaisuuden suunnitteluun. Laatua on myös valmistumisvaiheen
henkilökohtaistamisessa oman toiminnan jatkuva kehittäminen. Sen tutkinnon
suorittajat tekevät joko AIPAL- tai OPAL-palautejärjestelmien välityksellä.
Palautteet annetaan anonyyminä ja ne raportoituvat koulutuksen/näyttötutkinnon
järjestäjille, tutkintotoimikunnille, Opetushallitukselle sekä opetus- ja
kulttuuriministeriölle.
Kaksikanta vs. kolmikanta
Yksi näyttötutkinnon laadun osatekijä on
arviointi. Reformin myötä yhtä arvioinnin keskeistä periaatetta muutetaan
siten, että tutkintotilaisuuksien kolmikannassa tehdyt arvioinnit muutetaan
näyttöjen kaksikannassa tehtäviksi arvioinneiksi. Tämä tarkoittaa
yksinkertaisesti ajateltuna sitä, että arviointi yksipuolistuu yhden arvioijan
verran. Suoralta kädeltä voisi sanoa arvioinnin laadun heikentyvän ja arviointi
voi menettää monipuolisuutensa. Kaksikannassa tehtävään arviointiin toki
vaikuttaa arvioijien ammattitaito, kokemus ja perehdyttäminen.
On hyvinkin mahdollista, että
kaksikannassa tehty arviointi muuttuu ”myötäileväksi” sen mukaan kumpi arvioija
on vahvempi mielipiteissään. Voisiko arviointi olla laadukkaampaa,
jos arvioijat eivät tuntisi toisiaan?
Kolmikannassa tehty arviointi on enemmän
työelämälähtöistä kuin kaksikannassa tehtävä arviointi. Kolmikannassa työelämän
edustus on kaksi kolmasosaa arvioinnista, kuin nyt kaksikannassa tehtävä
arviointi muuttaa työelämän osuuden arvioinnista puoleen. Tällä periaatteella
tulevien näyttöjen laatu heikentyy, koska näyttötutkinnon periaate on ollut
olla työelämälähtöistä. Työelämälähtöisyys on siis muutakin kuin se, että tutkintotilaisuudet
järjestetään työpaikoilla työelämälähtöisesti. Työelämälähtöisyys yltää myös
tutkintotilaisuuksien arviointiin siten, että niissä työelämän arvioijat ovat
enemmistönä arvioijista.
Vuoden 2018 alusta poistuu vaatimus siitä,
että yhden arvioijan tulee olla näyttötutkintomestari. Katoaako uudistuksen
myötä yksi laatutekijä? Eikö näyttötutkintomestari ole yksi
näyttötutkintotoiminnan laadun varmistamisen osatekijä?
Näyttötutkintomestarilla on sekä
kokonaisvaltainen näkemys että koulutus näyttötutkintotoiminnasta. Hän tuntee
näyttötutkintoa koskevan lain ja asetukset, laadukkaan arvioinnin sekä muut
näyttötutkintomestarikoulutuksessa läpi käytävät asiat. Kuka reformin myötä
taitaa kokonaisvaltaisen näyttötutkintotoiminnan tutkintotilaisuuksissa (tulevissa
näytöissä)?
Teksti: Some ahkut