Näyttötutkintojen laatu

Näyttötutkintotoiminnan laatua pidetään yllä lakien ja asetusten sekä OPH:n johdolla tutkintotoimikuntien ja laadunhallintasuositusten perusteella. Keskeinen merkitys on kuitenkin koulutuksenjärjestäjien saama palaute asiakkailta eri muodoissaan unohtamatta omaa itsearviointia ja alati kehitettäviä toimintaprosesseja.

Laki ammatillisesta aikuiskoulutuksesta 631/1998 velvoittaa, että koulutuksen järjestäjän tulee arvioida antamaansa koulutusta ja sen vaikuttavuutta sekä osallistua ulkopuoliseen toiminnan arvioitiin. Lisäksi lain mukaan koulutuksen järjestäjällä tulee olla yleiset edellytykset järjestää koulutusta ja näyttötutkintoja. Laki edellyttää edelleenkin, että näyttötoiminnan järjestämisestä ja valvonnasta vastaavat opetushallituksen yhteydessä toimivat tutkintotoimikunnat. Laissa on pykälät myöskin opiskelijoiden oikeuksia ja velvollisuuksia koskien, joiden sisällöllä vaikutetaan laatuun.

Laki opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta 1705/2009 sisältää myöskin laatuun vaikuttavia pykäliä. Tietojen tuottaminen ja niiden tarkistus, perusteettoman edun palauttaminen sekä tuloksellisuusrahoitus on otettu em. lakiin joiden tarkoituksena on pitää huolta toiminnan laadusta.

Laki viranomaisen toiminnan julkisuudesta (621/1999), henkilötietolaki (523/1999) ja arkistolaki (831/1994) puolestaan  velvoittavat viranomaisen noudattamaan hyvää tiedonhallintatapaa ja huolehtimaan siitä, että niiden palveluksessa olevilla on tarvittava tieto käsiteltävien asiakirjojen julkisuudesta ja tietojen antamisessa ja käsittelyssä noudatettavista menettelyistä sekä arkistoinnista.

Asetus ammatillisesta aikuiskoulutuksesta 812/ 1998 velvoittaa tutkintotoimikuntia seuraamaan näyttötutkintojärjestelmän toimivuutta ja tarvittaessa tekemään järjestelmän kehittämistä koskevia aloitteita. Lisäksi henkilökohtaistamismääräyksessä (OPH 43/001/2006) henkilökohtaistamisen toteutumista on arvioitava tutkinnon suorittamisen ja tarvittavan ammattitaidon hankkimisen edetessä osapuolten keskenään sopimalla tavalla.

Tutkintotoimikunnalla on laadunvarmistamisen toteuttamiseksi seuraavia toimenpiteitä käytettävänään: vierailukäynnit, suullinen kuuleminen, asiakirjojen pyytäminen nähtäväksi sekä arvioinnin oikaisupyyntöjen käsittely. Tutkintotoimikunnat voivat seurata laatua Aipal –palautejärjestelmän kautta, oph:n tekemien selvitysten perusteella sekä arvioijien hyväksymisen kautta. Tutkintotoimikuntien velvollisuus on puuttua heti havaittuihin epäkohtiin.

AIPAL on internetin kautta käytettävä palautejärjestelmä, jolla kootaan tutkinnon suorittajien mielipiteitä näyttötutkintoon hakeutumisesta, tutkinnon suorittamisesta sekä tarvittavan ammattitaidon hankkimisesta. Palautetta käytetään näyttötutkintojärjestelmän toimivuuden seurannassa ja kehittämisessä. Palaute annetaan anonyyminä ja se raportoituu koulutuksen/näyttötutkinnon järjestäjille, tutkintotoimikunnille, Opetushallitukselle sekä opetus- ja kulttuuriministeriölle. Seurantaa tehdään Aipalin lisäksi myös Opal -palautejärjestelmällä.

Näyttötutkintojärjestelmä kuuluu osana ammatillisen koulutuksen laadunhallintasuositukseen, joka perustuu EU:n ammatillisen koulutuksen Kööpenhamina –prosessin yhteydessä vuonna 2004 kehitettyyn yleiseurooppalaiseen viitekehykseen, CQAF ( Common Quality Assurance Framework)

Suositus perustuu jatkuvan kehittämisen periaatteelle kohti erinomaisuutta. Suosituksessa on neljä vaihetta: Suunnittelu- toteutus- arviointi ja parantaminen. Tämä ns. kehämalli tai Demingin laatuympyrä havainnollistaa hyvin kehittämisen jatkuvana syklinä. EFQM  -laadunhallintajärjestelmän peruselementtejä tarkastellaan seuraavilla alueilla: Johtajuus, strategia, henkilöstö, kumppanuudet ja resurssit, prosessit,tuotteet ja palvelut ja keskeiset suorituskykytulokset eri asiakasryhmien osalta.

Laadunhallinan välineinä toimivat myös opetushallituksen laatupalkintokilpailut vuosittain, erilaiset vertaisarvioinnit sekä laatuverkostot eri koulutuksen järjestäjien välillä.

Kaikki edellä mainitut lakiin, asetukseen tai OPH:n määräyksiin perustuvat velvoitteet koskevat kaikkia näyttötutkintotoiminnan järjestäjäosapuolia. Laki on kaikille sama mutta käytännössä eroja kuitenkin löytyy. Erityisesti opiskelijan henkilökohtainen huomioiminen, ohjaus ja tuki ovat seikkoja joissa on eroja koulutuksen järjestäjien välillä osin myös resurssien eroista johtuen. Opiskelijan kannalta keskeisiä tyytyväisyyteen vaikuttavia tekijöitä ovat esim. taloudellisista tukimuodoista kertominen, opiskeluvaikeuksien selvittäminen, tutkintotilaisuuden suunnittelu yhdessä opiskelijan kanssa, ohjaus työssäoppimisen aikana, henkilökohtaistamisprosessin käsittelytarkkuus ja toistuvuus sekä yleensäkin tutkintotilaisuuden järjestäminen yhteistyössä työpaikalla. Aikuisetkin kaipaavat tukea.

Ammatillisen koulutuksen laadunhallintajärjestelmien itsearviointi on keskeinen osa laadun jatkuvaa parantamista eri osa-alueilla. Jokaisella koulutuksenjärjestäjällä tulee olla toimiva laatujärjestelmä osana toiminnanohjausta. Oppilaitoksen laatukulttuuri on tärkeä osa-alue arjen toimintaa. Laatu ei voi olla mikään epämääräinen yläkäsite vaan sen tulee olla jokaisen arjen toiminnan tavoite: ”tehdään ne asiat hyvin, jotka meidän on joka tapauksessa tehtävä”. Laaditaan kuvaus siitä mikä on meidän mielestämme hyvin suhteessa toiminnalle asetettuja tavoitteita. Huomioidaan jokainen asiakas jokaisessa prosessin vaiheessa ja kirjataan ne sellaiseen muotoon, että jokaisen on mahdollisuus onnistua. Johto valvoo tavoitteiden toetutumista erilaisin palauttein ja korjaa suuntaa tarvittaessa. Organisaation omat sisäiset itsearvioinnit ja auditoinnit sekä niiden analysointi vastuuttaa jokaisen toimimaan tavoitteen ja prosessien mukaisesti. Näin vastuu siirtyy jokaiselle organisaation tasolle ja samalla ulkoisen ohjauksen tarve vähenee.

Muutokset 2018 reformin myötä tulevat toivottavasti parantamaan näyttötutkintojen ja toisaalta koko ammatillisen koulutuksen laatua. Niukkenevien resurssien ohjaamana henkilökohtaistamisen rooli korostuu entisestään. Tavoitteena on tarjota  entistä työelämälähtöisempiä tutkintoja räätälöidysti niin opiskelijan kuin työelämän tarpeiden mukaisesti. Tutkintojen laadusta vastaisivat alan ammattilaiset ja hyvä tutkintotilaisuus arviointeineen on koulutuksen järjestäjän keskeinen työn tavoite.

Miten laatu näkyy näyttötutkintojärjestelmässä?

Näyttötutkintojen laadun varmistaminen kiteytyy järjestelmän neljän keskeisten periaatteen mukaan toteutettuna toimintana.

Ensinnäkin se ilmenee kolmikantaisuuden toteutumisena monella tasolla niin että työelämän edustajat osallistuvat sekä järjestämissopimuksien ja – suunnitelmien laadintaan että tutkintotilaisuuksissa arvioinnin kolmikantaisuudessa (reformin myötä kaksikannassa tammikuussa 2018). Myös näyttötutkintojen kehittäminen tehdään yhteistyössä kolmikantaisesti.

Toinen näyttötutkinnon keskeinen periaate on että tutkintojen suorittaminen on aidosti riippumaton ammattitaidon hankkimistavasta. Laadun toteutumisen varmistaa jos eri aloille kehitetään monipuolisia menetelmiä, joilla osaaminen tunnistaminen helpottuu. Osaamista on aina verrattava tutkinnon perusteisiin ja osaaminen tunnistettava niiden pohjalta.

Kolmas periaate on tutkintotilaisuudet (=näytöt tammikuu 2018) joissa osoitetaan tutkinnon tai tutkinnon osien osaaminen. Laadukasta toiminta on kun tutkintotilaisuudet rakennetaan työelämän prosesseihin niin että ne ovat tutkinnon perusteiden mukaisia työtehtävä kokonaisuuksia. Niiden on laajasti katettava tutkinnon tavoitteet jotta osaaminen saadaan riittävän monipuolisesti osoitettua. Tutkintotilaisuuksien laadun varmistamisen kannalta on tärkeää arvioijien perehdyttäminen, koska kaikkien siinä toimivien osapuolten (Tutkinnon suorittaja, työnantaja-, työntekijä- ja opettaja-arvioija) on tiedettävä tutkinnon ammattitaitovaatimukset ja arvioinnin on oltava kriteeriperusteista.

Neljäntenä laadukas toiminta toteutuu dokumentoituna kolmivaiheisena henkilökohtaistamisena. Hakeutumisvaiheen henkilökohtaistamisessa on aidosti huomioitava tunnistettu osaaminen ja miten se näkyy tutkinnon suorittajan polulla. Tutkinnon suorittamisen vaiheessa se toteutuu kun tutkinnon suorittaja osallistuu tutkintotilaisuuden suunnitteluun. Laatua on myös valmistumisvaiheen henkilökohtaistamisessa oman toiminnan jatkuva kehittäminen. Sen tutkinnon suorittajat tekevät joko AIPAL- tai OPAL-palautejärjestelmien välityksellä. Palautteet annetaan anonyyminä ja ne raportoituvat koulutuksen/näyttötutkinnon järjestäjille, tutkintotoimikunnille, Opetushallitukselle sekä opetus- ja kulttuuriministeriölle.

Kaksikanta vs. kolmikanta

Yksi näyttötutkinnon laadun osatekijä on arviointi. Reformin myötä yhtä arvioinnin keskeistä periaatetta muutetaan siten, että tutkintotilaisuuksien kolmikannassa tehdyt arvioinnit muutetaan näyttöjen kaksikannassa tehtäviksi arvioinneiksi. Tämä tarkoittaa yksinkertaisesti ajateltuna sitä, että arviointi yksipuolistuu yhden arvioijan verran. Suoralta kädeltä voisi sanoa arvioinnin laadun heikentyvän ja arviointi voi menettää monipuolisuutensa. Kaksikannassa tehtävään arviointiin toki vaikuttaa arvioijien ammattitaito, kokemus ja perehdyttäminen.

On hyvinkin mahdollista, että kaksikannassa tehty arviointi muuttuu ”myötäileväksi” sen mukaan kumpi arvioija on vahvempi mielipiteissään.  Voisiko arviointi olla  laadukkaampaa, jos arvioijat eivät tuntisi toisiaan?

Kolmikannassa tehty arviointi on enemmän työelämälähtöistä kuin kaksikannassa tehtävä arviointi. Kolmikannassa työelämän edustus on kaksi kolmasosaa arvioinnista, kuin nyt kaksikannassa tehtävä arviointi muuttaa työelämän osuuden arvioinnista puoleen. Tällä periaatteella tulevien näyttöjen laatu heikentyy, koska näyttötutkinnon periaate on ollut olla työelämälähtöistä. Työelämälähtöisyys on siis muutakin kuin se, että tutkintotilaisuudet järjestetään työpaikoilla työelämälähtöisesti. Työelämälähtöisyys yltää myös tutkintotilaisuuksien arviointiin siten, että niissä työelämän arvioijat ovat enemmistönä arvioijista.

Vuoden 2018 alusta poistuu vaatimus siitä, että yhden arvioijan tulee olla näyttötutkintomestari. Katoaako uudistuksen myötä yksi laatutekijä? Eikö näyttötutkintomestari ole yksi näyttötutkintotoiminnan laadun varmistamisen osatekijä?

Näyttötutkintomestarilla on sekä kokonaisvaltainen näkemys että koulutus näyttötutkintotoiminnasta. Hän tuntee näyttötutkintoa koskevan lain ja asetukset, laadukkaan arvioinnin sekä muut näyttötutkintomestarikoulutuksessa läpi käytävät asiat. Kuka reformin myötä taitaa kokonaisvaltaisen näyttötutkintotoiminnan tutkintotilaisuuksissa (tulevissa näytöissä)?

Teksti: Some ahkut