keskiviikko 29. maaliskuuta 2017

Markkinoinnilla opettajille työtä

Harvassa ovat ne oppilaitokset, joihin olisi enemmän hakijoita kuin paikkoja. Jos näin olisi, niin tiedottaminen riittäisi. Markkinoinnilla mahdollistetaan oppilaitoksen toiminta ja meille opettajille töitä vielä tulevaisuudessakin. Itse asiassa koulutuksen järjestäjällä on velvollisuus markkinointiin.

Mutta herää kysymys: Miten, mitä ja kenelle markkinoidaan? On huomioitava, että vaikka on keksitty kuinka edistyksellisiä tuotteita, niin ne ovat jääneet unholaan, koska niitä ei ole osattu markkinoida. Paras tuote ei siis välttämättä ole markkinajohtaja, jos sitä ei ole markkinoitu.

Näyttötutkintoja markkinoitaessa on otettava huomioon erilaiset asiakkaat, kuten opiskelijat, työnantajat, yhteiskunta, opetusviranomaiset, palvelua rahoittavat asiakkaat (te-toimisto) jne. Markkinoinnilla oppilaitoksesta ja näyttötutkinnosta pitää tehdä kiinnostava ja tavoitteena tietysti on paras vaihtoehto.

Markkinoinnilla tulee osoittaa alan asiantuntemus eli kokemus, työelämäyhteistyö, asianmukaiset tilat ja työvälineet. Toki voimme markkinoida myös elämyksiä, palveluita ja erilaisia tuotteita. Näyttötutkintojen suorittamisen markkinoinnin ominaispiirteitä ovat muun muassa näkymättömyys, palvelun hinnoittelu ja asiakaspalvelu. Näyttötutkinnon suorittamisen tarjoaminen on palvelua ja sitä ei voida varastoida, joten aikaisempi tutkinnon suorittaja voi esitellä esimerkiksi miten hän itse suoritti tutkinnon ja mitä hyötyä hänelle siitä oli. Hinnoittelussa yksi tutkinnon suorittaja on kallis, mutta monta tutkinnon suorittajaa jakaa kulut ja päästään kohtuulliseen hintaan/tutkinnon suorittaja. Ja yksi tärkeimmistä asioista on muistaa, että me opettajat olemme asiakaspalvelijoita, joille kyky ja halu palvella pitäisi olla tärkeimpiä ominaisuuksia. Kuitenkin opiskelija on itse vastuussa palvelun onnistumisesta, koska opettaja ei pysty oppimaan opiskelijan puolesta, mutta voimme ohjata häntä.

Henkilökohtaistamisella saadaan joustavia järjestelyjä aikuisille, joiden avulla saadaan parhaat mahdolliset olosuhteet osoittaa osaaminen. Tutkinnon suorituksessa voidaaan huomioida aikaisempi osaaminen eikä koulun penkillä tarvitse turhia istuskella. Näin tutkinnon suorittajalla saattaa olla vaadittava ammattitaito jo olemassa ja hän voi suoraan osallistua tutkintotilaisuuteen ilman valmistavaa koulutusta. Reformin tulon myötä näyttää siltä, että henkilökohtaistaminen tulee osaksi kaikkia toisen asteen tutkintoja.

Suomessa on mahtavaa markkinoida koulutuksia niiden edullisuuden vuoksi. Esimerkiksi perustutkinto on maksuton ja vain tutkintomaksu suoritetaan. Markkinoinnissa on hinnan lisäksi tärkeä markkinoida hakeutumisvaihetta, näyttötutkinnon suorittamista, tarvittavan ammattitaidon hankkimista sekä on tärkeää tiedottaa myös sora-laista. Hakeutumisvaiheessa tulee ennen kaikkea selkeästi tuoda esille, että tutkinnon voi suorittaa ilman valmistavaa koulutusta.

Välillä mielikuvat oppilaitoksista voivat olla todella vahvoja ja meidän opettajien pitää tehdä töitä positiivisen mielikuvan luomiseksi. Viisi vuotta sitten tehdyssä tutkimuksessa kävi ilmi, että yritykset eivät markkinoi tutkintoja, vaan markkinointi jäi oppilaitoksien tehtäväksi. Näyttötutkinnoista oli kuitenkin paljon hyötyä, koska näyttötutkinnon suorittajilla oli työnkuva monipuolistunut sekä palkka ja ammatillinen arvostus noussut. Näyttötutkinnoista oli paljon hyötyä myös työnantajille, koska laatujärjestelmien käyttöönotto helpottui ja tehokkuus sekä kannattavuus kasvoivat.

Markkinointia voi tehdä monella tavalla kuten lehtimainonnan avulla, somen välityksellä, työelämäyhteistyöllä, tapahtumamarkkinoinnilla kuten messut ja avoimet ovet, mutta yksi tärkeimmistä on me, eli opettajat, jotka levittävät koulutuksen sanomaa.

Kirjoittaja: Föri

6 kommenttia:

  1. Henkilökohtaistaminen kuulostaa mahtavalta asialta ja opiskelijakeskeiseltä tavalta räätälöidä opintoja. Henkilökohtaistaminen kuitenkin vaatii paljon resursseja, varsinkin jos reformin jälkeen näyttötutkinnoista tuttu henkilökohtaistaminen ulotetaan nuorisoasteellekin. Nyt kuitenkin opetuksen resursseja ja tukitoimintojakin karsitaan,jotka kuitenkin ovat edellytyksenä henkilökohtaistamisen onnistuneelle läpiviemiselle. Mitenköhän ja millä eväillä oppilaitokset pystyvät ratkaisemaan nuorisoasteen henkilökohtaistamisen? Jos itse olisin oppilaitoksessa selkaisessa asemassa, jossa voisin vaikuttaa opettajien lisäkoulutukseen ja rekrytointeihin, niin nyt pyörähtäisi iso ratas.
    -Päivi Lakso-

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Osana henkilökohtaistamisprosessia pyritään huomioimaan opiskelijan aikaisemmin hankkima osaaminen; tunnistamisen ja tunnustamisen kautta, jotta voidaan suunnitella oppimisen polkua yksilöllisesti. Minä toimin erityisoppilaitoksessa opettajana, minulle on tunnustaminen ja tunnistaminen tuttua jo nuorten perustutkinnoissa aloitusvaiheen HOPS prosessissa. Minusta henkilökohtaistamisprosessin ja HOPSprosessin väliset erot eivät ole käytännössä huomattavia. Tavoitteena on ollut jo edellisen tutkinnonperusteiden muutoksen jälkeen lyhentää opiskeluaikaa jos opiskelijalla on lukio tai muista ammatillisista tutkinnoista osia suoritettuna. Meillä erityisoppilaitoksessa saattaa olla opiskelijalla useita yrityksiä opiskellla ammattia tai lukio-opintoja, mutta opinnot ovat päättyneet syystä tai toisesta. Suurin ero on mielestäni hankitun osaamisen tunnistamisen vaateessa, EAT ja Atssa, täytyy ohjata vielä tutkintotilaisuuteen ja kolmikannan arviointiin.

      Poista
  2. Henkilökohtaistamisen pääidea eli se, että kaikki mitä on aiemmin tehnyt liittyen ko. tutkinnon suorittamiseen, otetaan huomioon. Nuorilla lienee suurin ongelma se, että ei ole työkokemusta eikä aiempaa tutintoa. Mutta heillä voi olla harraste, josta he saavat samankaltaista tietoa ja ammattitaitoa, jota tutkinnon perysteissa haetaan. Tällaista voisi olla vaikka lastenhoitokokemus, ryhmänvetäjänä toimiminen lapsiryhmissä (partio, isoisleirit). MInusta tässä on idea. Nuorilla on myös kielitaitoa ja tietoteknistä osaamista, joka voidaan käytännössä saada esiin tutkintotilaisuudessa eli käytännössä.

    VastaaPoista
  3. Lisäisin vielä markkinointiin liittyvän kommenttin: Ammatistaan innostunut nuori innostaa muita opiskelemaan ja antaa myös vakuuttavan mielikuvan koulutuksen järjestäjän osaamisesta. Törmäsin jokunen vuosi sitten Tampereen talousalueella aikuiskoulutusta järjestävän luonnonvara-alan oppilaitoksen markkinointivideoon. Niissä, eri alojen, ammatistaan innostuneita opiskelijoita/ valmistuneita haastateltiin ja kuvattiin töissä. He kertoivat miten olivat opiskelleet, miltä se tuntui, mitä he arvostivat ja miten olivat pärjänneet opiskelun jälkeen. Vaikutti uskottavalta.....

    VastaaPoista
  4. Meillä järjestettiin avoimet ovet niin että oppilaat loivat oman fb ryhmän jossa mainostivat tapahtumaa. Ja jakoivat tietenkin oman sivunsa aina omassa profiilissaan jne. Paikalle tuli ennätysmäärä kävijöitä. Olen siis pitkälti jokuheidin kanssa samoilla linjoilla että paras mainos on asiastaan innostunut nuori. Me opettajat jäämme väkisin jälkeen, kun me puhumme lehdistä, puhuvat potentiaaliset opiskelijat somesta. Ja kun me olemme löytäneet facebookin ovat opiskelijat jo instagramissa tai missä lie :) Maija

    VastaaPoista
  5. Markkinoinnista. Itse suosittelin työpaikallani koulutusta johon osallistuin ja kas kummaa siihen samaan koulutukseen haki kaksi työkaveriani. Jos koulutus on hyvä niin siitä halutaan puhua ja näin myös ympärillä olevat potentiaaliset henkilöt kiinnostuvat ja jos taas koulutus on ollut huono, niin sekin kuuluu... Siis tosi tärkeää opettajien tiedostaa tämä että kaikenlainen maine leviää.
    - Marita Joensuu

    VastaaPoista