Näyttötutkinnon suurimpana kulmakivenä on henkilökohtaistaminen. Koko näyttötutkintojärjestelmän ideana on taata opiskelijalle mahdollisuus osoittaa pätevyytensä ammattiin muulla tavoin, kuin pelkästään koulun penkissä istuen. Ilman henkilökohtaistamista koko näyttötutkintojärjestelmä kuluttaisi turhaan resursseja ja veisi näin myös turhaa aikaa sekä opiskelijalta, että tutkinnon järjestäjältä.
Henkilökohtaistaminen perustuu, nimensä mukaisesti, henkilökohtaiseen suunnitelmaan näyttötutkinnon suorittamisesta. Henkilökohtaistaminen avulla opiskelija saa näyttötutkinnon suorittamiseen liittyvän neuvonnan, ohjauksen, opetuksen ja tukitoimet itselleen asiakaslähtöisesti. Henkilökohtaistaminen on prosessi, joka kantaa läpi koko tutkinnon suorituksen, mutta pitää sisällään kolme omaa vaihettaan:
Selvitetään opiskelijan lähtötaso. Mitä suorittaja on nyt lähdössä tekemään ja mitkä ovat hänen lähtötilanteensa mahdollisuudet tavoitteen saavuttamiseksi? Millä keinoilla tavoite saavutetaan? Minkälaista ohjausta ja millaisia tukitoimia tarvitaan?
Tuetaan tutkinnon suorittajaa polullaan matkalla kohti suoritettua tutkintoa. Laaditaan tarvittavat suunnitelmat ja järjestelyt oppimisympäristön ja -prosessin luomiseksi.
Henkilökohtaistaminen jäsentää tutkinnon suoritusvaiheessa suorittajan kokonaisprosessia ja auttaa näin pitämään kiinni hänen maalistaan. Suorittajalle on tärkeää, että hänellä on tiedossa järjestelyt ja tarvittavat tehtävät, joita tutkinnon suorittaminen vaatii. Tärkeää on myös pysyä ajan tasalla suorittajan erityistarpeista ja ohjauksesta.
Näyttötutkintojärjestelmän tavoitteena on siis taata joustavat järjestelyt ja sopuisat olosuhteet tutkinnon suorittamiseksi. Henkilökohtaistaminen perustuu luonnollisesti aina tutkinnon perusteisiin, mutta henkilökohtaistamisen avulla tutkinnon perusteet tuodaan lähelle tutkinnon suorittajaa.
Henkilökohtaistamista koskeva asiakirja on virallinen dokumentti, jonka avulla suorittajan henkilökohtaistaminen kirjataan ylös. Asiakirjan täyttäminen tehdään yhteistyössä tutkinnon järjestäjän ja tutkinnon suorittajan välillä. Tämä asiakirja on asemastaan huolimatta tärkeä työkalu, jotta tutkintosuorituksen kaikki osapuolet tietävät, missä ollaan menossa ja mikä on päämäärä.
Ammatillisen koulutuksen reformi tuo esille ja painottaa henkilökohtaistamista koulutuksessa. Tarkoituksena tehokkaalla hankitun osaamisen tunnustamisella ja henkilökohtaistamisella on keskittyä yksilöltä puuttuvan osaamisen hankkimiseen. Näin vähennetään koulutustarpeita ja lyhennetään opiskelujaksoja. Tällä myös merkittävästi lisätään työmarkkinoiden yhteistyötä ammatillisessa koulutuksessa. Voitaneen todeta, että Reformin myötä jo perinteinen ammattikoulutus lähentyy lähemmäksi näyttötutkintojärjestelmää juurikin henkilökohtaistamisen muodossa. Tärkeäksi käsitteeksi henkilökohtaistamisen rinnalle Reformi tuo osaamisperusteisuuden.
Opetushallitus listaa Reformin myötä henkilökohtaistamisen ytimeksi seuraavat seitsemän kohtaa:
Mikä on sitten näyttötutkintojärjestelmän luonne Reformin jälkeen ja kuinka vahvaksi henkilökohtaistaminen pystytään luomaan. Voiko henkilökohtaistamisen nostaa liian korkealle? Menetetäänkö kenties henkilökohtaistamisella dynamiikkaa tutkinnon suorittajien välillä?
Henkilökohtaistaminen on asiakaslähtöistä suunnittelua tavoitteen saavuttamiseksi, johon osallistuvat kaikki tutkinnon suorittamiseen vaikuttavat tahot. Suorittajan lisäksi henkilökohtaistamiseen osallistuvat tutkinnosta vastaava opettaja, ohjaava opettaja, koulutuksesta vastaava opettaja, arvioijat sekä mahdollisesti erityisopettaja. Lisäksi työelämän asiantuntijat osallistuvat työssä oppimisen ja tutkintotilaisuuksien henkilökohtaistamisen suunnitteluun ja toteutukseen.
Kirjoittaja: MPV
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti