perjantai 15. syyskuuta 2017

Tasokasta osaamisen arviointia

Osaamisen arviointi on sanaparina mielenkiintoinen. Sen mukaisesti arvioitavan osaaminen väläytetään kuin lämpömittarilukemana toisille.
Eikä tässä millään voine välttyä seuraavilta kysymyksiltä:
1.    Onko mittarilukema objektiivisesti, oikeudenmukaisesti ja yhdenvertaisesti tuotettu huomioiden Hallintolain esteellisyyden vaatimukset ja sisältäen ammatillisesti eettisen pohdinnan arvioitavan osaamisesta?

2.    Onko kaikkien kolmikantaan kuuluvien arvioijien osaaminen riittävää: millä tasolla he ovat sisäistäneet tutkinnon perusteet, alaan liittyvän lainsäädännön ja tuntevatko he riittävästi tutkinnon järjestämissuunnitelmaa?

3.    Ovatko arvioijat tietoisia arvoistaan, vuorovaikutuksestaan (kielenkäyttö, eleet), sen vaikutuksesta arviointiprosessiin? Minkälaiset taidot arvioijalla on perustella näkemyksiään?

4.    Mikä on arvioijien suhde omaan ammatillisuuteensa, ammattitaitoonsa, tutkinnon suorittajaan, toisiinsa?

Osaamisen arviointiin liittyvät aina ihmiset ja inhimilliset tekijät, etenkin silloin, kun ihmisen taitoja, toimintakykyä, työskentelytapoja ja luontevuutta alalle arvioidaan. Ilman lämpötilan arvioiminen on mittarin toimivuuden ja pattereiden luotettavuuden tuotos, josta omakohtaisen luotettavuustarkistuksen voi tehdä avaamalla ikkunan.

Toki tutkinnon suorittajan osaamisen tasoa voi ikään kuin haistella työpaikan oven avaamisella työssäoppimisen arvioinnin hetkellä, jolloin yhteen ovat kokoontuneet tutkinnon suorittaja, hänen työssäoppimisen ohjaajansa ja työssäoppimista arvioiva opettaja. Tässä arvioinnissa kaikkien arvioinnit vuoropuheluna johtavat lopputulokseen, jolloin päätetään aloitetaanko tutkintotilaisuus vai siirretäänkö sitä oppimisen kartuttamisen vuoksi, tarkistetaan ikään kuin patterin toimivuus.

Tämän lisäksi eri tutkintojen yhteydessä voi olla järjestämissuunnitelmaan kirjattuna muitakin arviointia tukevia dokumentteja, kuten tutkintotilaisuuden seuraamista paikan päällä tietyn ajan verran tai tutkinnon suorittajan erilaisten työtehtävien videointia. Nämä dokumentit otetaan huomioon, kun kolmikantainen arviointikokous tekee päätöksen tutkinnon suorittajan osaamisen tasosta ja ne myös liitetään tutkintotoimikuntaan lähetettävän arviointipöytäkirjan liitteiksi.

Arviointikokouksessa tutkinnon suorittajan osaamisen arvioinnissa on läsnä kaikki kokousta edeltäneet vuorovaikutustilanteet eri osapuolten kesken, esimerkiksi työssäoppimisen arviointikeskustelu, sen vaikutuksena tehdyt toimenpiteet ja palautteet. Kaikki aiemmat kohtaamiset eri osapuolten kesken, tutkinnon suorittajan yhteydenotot, hänen itsearviointinsa, työntekijä -arvioijan havainnot, työnantaja-arvioijan havainnot ja muun muassa eri osapuolten välinen vuorovaikutus arviointikokousta edeltäneessä itsearvioinnin kuulemistilaisuudessa. Tuossa tilanteessa myös vaikuttavat kaikkien kokoukseen osallistuneiden aiemmat arviointiin liittyneet kokemukset, palautteen antamisen ja saamisen kokemukset eleet, ilmeet, tunteet, tila, aika ja ilmapiiri.

Se, että tuo kaikki kokemusvirta on läsnä arviointikokouksessa, jossa osaamisen arvioiminen tapahtuu vaikuttaa siihen kuinka tutkinnon suorittajaa suhteutetaan tutkinnon perusteisiin ja ammattitaitovaatimuksiin. Ihmisten tulkinnat ovat kuin ilman lämpö kasvoilla, se on, ja vaikka arvioinnissa tapahtuvien “virheiden paikat” tiedostaisikin, niin silti arviointikokoukseen osallistuvien muodostama dynamiikka vuoropuheluineen luo tutkinnon suorittajalle hänen osaamisensa tason tuloksen.

Miikka Salavuo (28.3.17) kiteyttää kirjoitelmassaan näkemyksensä arvioinnista kahteen tehtävään: 1) oppimisen monipuolinen tukeminen ja 2) oppijan osaamisen, oppimisen ja motivaation näkyväksi tekeminen prosessina, joka on päättymätön, joka ei siis päädy arviointikokouksen jälkeiseen arviointitiedon antamiseen.

Tutkinnon suorittaja harjoittelee työelämässä vaadittavia taitoja työssäoppimisensa aikana saaden rakentavaa palautetta toiminnastaan hänelle nimetyltä ohjaajaltaan. Tietysti tutkinnon suorittajan aktiivisuuden mukaan hän kartuttaa työyhteisössä tietoa taidon pohjalle keskustellen muidenkin työyhteisöön kuuluvien kanssa. Tuon ohjaajan palautteen sekä tutkinnon suorittajan oman itsearvioinnin vuoropuheluna kehittyvät hänen oppimisprosessinsa, työtaitonsa, joita työelämässä tarvitaan. Vastuullinen tehtävä siis työssäoppimisen ohjaajalla, merkittävä lenkki osaamisen kehittymisessä arvioitavaksi.
Arvioijien tehtävänä on tuon tuotoksen vastaanottaminen ja järjestäminen asteikolle taiten, kunnioituksella, oman toiminnan vastuullisuuden tiedostaen rehellisesti ja rohkeasti. Rakentavan palautteen sanojen huolellista asettelemista voi aina harjoitella. Työelämässä toimivien arvioijien arviointiosaamisesta huolehtiminen on sekin koulutuksen järjestäjän tehtäviä.
Arviointitehtävä on monitasoinen prosessi, ei siinä, kuten ei ihmisenäkään, opittava lopu. Kaadanpa kahvin kuppiin ja siirryn auringonpaisteeseen, lämpötila näyttäisi olevan riittävä, plus viisitoista astetta.  


Kirjoittajat: Peimari & kumppanit

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti